Nyaata fayya qabeessa nyaachuun fayyaa somba keessanii keessatti waan hunda caalu ta’uu danda’a, kunis dhukkuboota yeroo dheeraa tokko tokko kanneen akka asmii, sombaa, fi biroonkaayitii fi kanneen biroof saaxilamuu hir’isa.
Somba qaamolee qaama keessan keessatti cimanii hojjetan keessaa tokko yoo ta'u, haalli isaanii fayyaa waliigalaa keessatti murteessaadha! Kan nama dhibu yeroo hunda qilleensa qulqulluu hin hafuura baafannu. Faalamaa fi keemikaalonni miidhaa geessisan fayyaa sirna hargansuu keenya irratti dhiibbaa kan geessisan yoo ta’u, carraa dhukkuboota yeroo dheeraa tokko tokko kan akka asmii, sombaa, fi biroonkaayitii fi kanneen biroo ni dabalu.
Garuu qilleensa nuti hafuura baafannu qofa osoo hin taane yeroon darbaa deemuun hojiin somba keenyaa akka hir’atu taasisa. Wanti nuti nyaannus gahee guddaa qaba. Nyaata fayya qabeessa nyaachuun fayyaa somba keessanii keessatti hunda caalaa barbaachisaa ta'uu danda'a!
- Shaayii Magariisaa
Shaayii dhuguun jaarraa hedduuf addunyaa irratti mul'achaa kan ture yoo ta'u, dhugaatii antioksidaantiin guutame kana dhuguun faayidaa addaa akka qabu hubatamaadha.
Shaayii magariisaa yeroo baayyee dhuguun somba irratti dhiibbaa farra inflammatory akka qabu agarsiifameera. Catechins, antioxidants kaansarii lolan jedhamuunis kan beekaman, qorannoowwan hedduu keessatti guddina seelii kaansarii salphisuu akkasumas du'a isaanii kakaasuu akka danda'an agarsiisaniiru. - Qullubbii Nama hundaaf miti, garuu yoo yaadannoowwan mi’aa isaa humna guddaa qaban dandamachuu dandeesse, ofii keetiif tola gaarii hojjechaa jirta! Qullubbii infekshinii sirna hargansuu qofa osoo hin taane, infekshinii vaayirasii dabalatee infekshinii biroo ittisuuf gargaaraa tureera. Kompaawundootni adda addaa qullubbii keessatti argaman sochii farra vaayirasii dabaluu kan agarsiisan yoo ta’u, infekshinii baakteeriyaa tokko tokko ujummoo sirna hargansuu irratti socho’u.
- Firii wayinii Giraafiin %92 bishaan; bishaan akka hin qabaanneef mijataa dha. Garuu firiiwwan babbareedoo bifa pilaastikii qaban kun antioxidants fayyaa somba keessanii deeggaruuf gargaaruu danda'anis guutaniiru.
Naringin, flavonoid akka regulators marsaa seelii tajaajilu, firii waaynini keessatti kan argamu yoo ta'u, sochii farra inflammatory qaama keessatti dabaluu agarsiisa. - Kuduraa fi muduraa
Qoosxaa, kaaliifaaraafi birookiliin kiloorofiilii—molakiyuulii magariisa biqiltoota keessatti argamu—kan summii balleessuu fi sirna ittisa qaamaa deeggaruuf gargaara. Birookiliin caalaatti addatti kompaawundii uumamaan argamu kan qulqullina seelii keenyaa fi dhukkuboota uumamaan sirna hargansuu dabalatee dhukkuboota irraa ittisa waliigalaa isaaniif gumaachu salforaphane of keessaa qaba. Dhukkuba sombaa yeroo dheeraa (CHronic obstructive pulmonary disease) (COPD) akka ittisuuf beekamaadha. - Qaaraa
Yoo waantota sadarkaa tokkotti ol kaasuuf barbaaddan, Qaaraan faayidaa fayyaa dabalataa kan qabu mi'aa cimaadha. Qaaraan capsaicin, qaama sochii qabu kan burtukaana ho'u godhu guutee jira. Kaapsaayisiin dafqa kan kakaasu yoo ta’u, dafqi akka qalla’uu fi somba keessaa akka salphaatti akka bahu taasisa. Qorannoon barruu Experimental Biology jedhamu irratti maxxanfame akka agarsiisutti kaapsaayisiin seelonni kaansarii sombaa sadarkaa jalqabaa isaaniitti gidduu seenuun kompaawundii humna guddaa qabu kun meetaastaasii seelii kaansarii ittisuuf gargaaruu akka danda'u agarsiisa. - Saalaxaa
saalaxaa gosa vitaaminii karootinooyidii jedhamu kan "free radicals "(molakiyuulota tasgabbaa'oo hin taane kanneen seelii qaama keessa jiran miidhan) ofirraa ittisuu fi carraa kaansarii sombaa gadi buusuuf gargaaru luuteeniin kan badhaadhedha.
saalaxaa Folate jedhamu kan of keessaa qabu yoo ta'u, kunis carraa kaansarii sombaa akka hir'isu mirkanaa'eera.
Dr. Lalise A
